Ajanvaraus ja päivystys

Kysymys: Voiko työterveyshuoltoon tulla ilman ajanvarausta ja onko työterveyshuollossa päivystystä?

Vastaus: Vastaanottomme ovat ajanvarauksella eli aina kannattaa varata aika etukäteen.

Työterveyshuollon sopimuksen sisältö

Kysymys: Kenelle työterveyshuolto kuuluu?

Vastaus: Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu kaikille työntekijöille. Työnantajan pitää järjestää ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, kun hänellä on palkansaajana työntekijä tai työntekijöitä. Sairaanhoidon järjestäminen on vapaaehtoista.

Kysymys: Kuuluuko työterveyshuolto myös lyhytaikaisille ja osa-aikaisille työntekijöille.

Vastaus: Kyllä. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto kuuluu kaikille työsopimussuhteisille työntekijöille. Sairaanhoidon järjestäminen on vapaaehtoista.

Kysymys: Mitä on kela 1 ja kela 2

Vastaus: kela 1= ennaltaehkäisevän työterveyshuollon korvausluokka

kela 2 = sairaudenhoidon korvausluokka

”Kela” sana viittaa tässä Kelan korvausluokkaan eli siihen miten Kela korvaa työnantajille työterveyshuollon kustannuksia, joka on eri kela1 ja kela 2 tuotteissa.

Kysymys: Mikä on kela 1 ja kela 2 sopimusten ero?

Vastaus:

Kela 1 sopimus on lakisääteinen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sopimus. Kela 1 korvausluokkaan kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta sekä työkyvyn arvioinneista.

Kela 2 on tämän lisäksi työnantajan vapaaehtoisesti työntekijöilleen ostama sairaanhoidon palvelu.

Kela 2 korvausluokkaan kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon (esim. tutkimusten) kustannukset.

Kysymys: Mitä tarkoittaa lakisääteinen työterveyshuolto (kela 1)?

Vastaus: Työterveyshuollon sisältö määräytyy työpaikan tarpeiden ja työterveyslainsäädännön mukaan. Ehkäisevään lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat mm. työpaikkaselvitykset, lakisääteiset terveystarkastukset, ohjaus ja neuvonta, työkyvyn arviointi sekä toiminnan seuranta ja arviointi.

Kysymys: mitä tarkoittaa sairaudenhoito työterveyshuollossa (kela 2)?

Vastaus: Sairaanhoidon sopimus mahdollistaa työntekijöiden asioinnin työterveysasemalla myös sairaustapauksissa ja yrityksen sairaudenhoito saadaan keskitettyä tutuille lääkäreille ja hoitajille. Myös mahdolliset työhön liittyvät sairaudet löydetään nopeammin.

Miksi laskullamme on ajoittain myös työterveyspsykologin tai työfysioterapeuttien tapahtumia, vaikka meillä on lakisääteinen sopimus?

Vastaus: Työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin palvelut kuuluvat tarvittaessa ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon esim. osatyökykyisen työntekijän työkyvyn selvittämisen tai tukemisen yhteydessä työkyvyn säilyttämiseksi tai arvioimiseksi.

Kysymys: Mikä on työpaikkaselvitys?

Työterveyshuollon täytyy tuntea työolot. Työpaikkaselvityksen avulla työterveys selvittää työhön, työssä käytettäviin aineisiin ja työmenetelmiin sekä työilmapiiriin liittyvät mahdolliset terveysriskit ja antaa tarvittaessa ehdotuksia siitä miten niiltä vältyttäisiin. Työpaikkaselvityksen pohjalta suunnitellaan muu toiminta, esim. terveystarkastukset ja niiden sisältö ja laaditaan työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Käytännössä työpaikkaselvitys tehdään niin, että tullaan käymään työpaikalla.

Jos työpaikkaselvitystä ei ole tehty viimeistään v. 2016 aikana, Kela lopettaa korvausten maksamisen työterveyskustannuksista.

Kysymys: Mikä on työkyvyn hallintaan tarkoitettu malli ? Mitä työnantajan pitää tehdä?

Vastaus: Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki (työkyvyn hallinta) on työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä, jolla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Työpaikka ja työterveyshuolto sopivat ja laativat kirjallisesti työkyvyn hallinnan toimintakäytännön, joka perustuu työpaikan tarpeisiin. Työterveyshuollosta on mahdollista saada malli, josta muokataan työpaikan oma.

Toimintakäytäntö sisältää 1.työkyvyn varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen, 2.varhaisen tuen antamisen ja 3.sairauspoissaolojen hallintajärjestelmän.

Työpaikan koosta riippuen työpaikan työkyvyn hallinnan toimintakäytäntö kuvataan erilliseen asiakirjaan tai työpaikkaselvitysraporttiin. Lisäksi kaiken kokoisilla työpaikoilla työterveyshuollon yrityskohtaiset tehtävät ja vastuut työkyvyn hallinnassa kuvataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Toimintatavan luominen ja kuvaus ovat edellytys ennaltaehkäisevän työterveyshuollon 60 % Kela-korvaukselle.

Kysymys: Mikä on 30-60-90?

Vastaus: Sairausvakuutuslakiin ja työterveyshuoltolakiin tuli muutoksia 1.6.2012 . Niiden tavoitteena on edistää sairaana olevan työntekijän työkyvyn palautumista tukevaa yhteistyötä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välillä.

·Työnantajan pitää ilmoittaa työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairausloma on kestänyt 30 pv,

·Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden (60 pv) kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja siinä vaiheessa KELA selvittää myös henkilön kuntoutustarpeen.

·Jos poissaolo jatkuu, työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä viimeistään silloin kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Käytännössä työterveyslääkäri tekee työntekijälle terveystarkastuksen ja antaa lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista. Ennen lausunnon tekemistä työterveyshuolto neuvottelee tilanteesta työntekijän ja työnantajan kanssa.

Kysymys: Miksi sain suuren laskun vaikka työntekijä kävi vain työhöntulotarkastuksessa tai työkyvyn arvioinnin vuoksi terveystarkastuksessa?

Vastaus: Työhöntulotarkastuksen ja yleensäkin terveystarkastusten tavoitteena on selvittää onko henkilö terveydentilansa puolesta työhön sopiva. Tämä on myös työnantajan etu.

Työterveyshuollon ammattihenkilö (työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri) vakuuttaa allekirjoituksellaan, onko henkilö terveydentilansa puolesta aiottuun työhön sopiva/ rajoituksin sopiva / ei sopiva ja vaatiiko asian selvittäminen jatkotutkimuksia. Ennen kuin lausunto voidaan antaa, tarvitaan joskus perusteellisempaakin tutkimista.

Terveystarkastus alkaa aina työterveyshoitajan vastaanotosta ja hänen suorittamastaan terveystarkastuksesta. Jos hän toteaa, että kaikki on kunnossa ja työntekijän terveydentila riittää työhön eikä ole vaaraa, että työ pahentaisi hänen terveyttään, niin työterveyshoitaja laatii ja allekirjoittaa lausunnon, jossa todetaan, että henkilö on aiottuun työhön terveydentilansa puolesta sopiva. Useimmiten terveystarkastuksen yhteydessä tutkitaan myös yleisimmät verikokeet, kuten hemoglobiini, verensokeri ja maksan toimintakokeet. Jos työssä on altisteita mm. melua , tutkitaan myös kuulo ja pölyisessä työssä tehdään keuhkojen toimintakoe.

Mikäli työterveyshoitaja toteaa, että terveydentilaa täytyy tutkia tarkemmin, tai työssä on sellaisia terveydelle vaarallisia kuormitustekijöitä/ altisteita joilla voi olla vaikutusta työntekijän terveydelle, hän ohjaa asiakkaan työterveyslääkärin vastaanotolle. Joskus terveydentilan tutkiminen vaatii myös kuvantamistutkimuksia ja työfysioterapeutin ja/tai työterveyspsykologin vastaanottoa ennen kuin lausunto työhön sopivuudesta voidaan allekirjoittaa ja antaa asiakkaalle edelleen työnantajalle toimitettavaksi.

Työnantajalle tuleva lasku sisältää vastaanottokäynteihin käytetystä työajasta ja tehdyistä tutkimuksista syntyneet kustannukset.

Kelan korvaukset

Kysymys: Miten Kela-korvauksia haetaan?

Vastaus: Työterveyshuolto lähettää yritykseen automaattisesti tilikauden päättymisen jälkeen ( n. 1-2 kk sisällä) esitäytetyn Kelan korvaushakemuksen. Yrityksessä lomake tarkistetaan, täytetään tarvittavin osin ja lähetetään Kelaan korvausten saamiseksi 6 kk sisällä tilikauden päättymisestä. Kela maksaa takautuvasti korvaukset.

Kysymys: Kuinka paljon Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista?

Vastaus: Kummallekin korvausluokalle Kela vahvistaa joka vuosi työntekijäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän. Maksettavan korvauksen enimmäismäärä on korkeintaan 50 % tai 60 % kustannusten laskennallisesta enimmäismäärästä.

·Korvaus on molemmissa korvausluokissa 50 % hyväksytyistä tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, kun korvaamisen perusedellytykset täyttyvät ja palvelua on toteutettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti.

·Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista voidaan kuitenkin kela 1 luokassa korvata 60 %, jos työterveyshuolto ja työpaikka ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta. Lisäksi edellytetään, että työkyvyn hallinnan toimintakäytännöt on dokumentoitu. Kts lisätietojahttp://www.kela.fi/korvauksen-maara

Kela pidättää itsellään oikeuden kelan korvausperusteiden määrittelemiseen.

Työfysioterapia

Kysymys: Miten saa apua ergonomiaongelmiin?

Vastaus: Vantaan työterveys liikelaitoksen työfysioterapeutit voivat auttaa sinua työn ergonomiaan liittyvissä asioissa ja työn fyysisten kuormitustekijöiden arvioinnissa. Lisäksi annamme ohjausta ja neuvontaa tuki- ja liikuntaelimistön oireissa ja niiden ennaltaehkäisyssä. Työfysioterapeutit työskentelevät asiantuntijoina työterveystiimissämme yhdessä työterveyslääkäreiden, -hoitajien ja -psykologien kanssa. Vastaanotollemme päästäksesi tarvitset työterveyshoitajan tai –lääkärin lähetteen. Olethan tarvittaessa yhteydessä omaan nimettyyn työterveyshoitajaasi, joka ohjaa sinut tarvittaessa työfysioterapeutin ohjaus- ja neuvontakäynnille tai tekee suosituksen työfysioterapeutin työpaikkakäyntiin yrityksessä.

Kysymys: Mitä ovat erityistyölasit, kenelle ne kuuluvat ja miten ne saa?

Vastaus: Erityistyölasit ovat silmälasit, joita käytetään näyttöpäätetyössä ja ovat tarpeen yleensä aikuisnäköisillä työntekijöillä ja työssä, josta merkittävä osa tehdään näyttöpäätteellä. Erityistyölasit ovat ajan tasalla olevien optikon tai silmälääkärin määräämien yleislasien lisäksi valmistettavat toiset silmälasit. Mikäli yleislaseilla ja työpisteen ergonomisilla korjauksilla ei saavuteta päätetyöskentelyn vaatimaa näkökykyä saa työntekijä työterveyshuollosta lähetteen optikon tai silmälääkärin näöntutkimukseen. Optikko tai silmälääkäri antaa lausunnon erityistyölasitarpeesta, jonka perusteella työnantaja korvaa aikuisnäköiselle työntekijälle näyttöpäätetyöhön soveltuvat erityistyölasit. Tämä perustuu Valtioneuvoston päätökseen. Olethan yhteydessä työterveyshoitajaasi, mikäli sinulla on näkemisen ongelmaa näyttöpäätetyössä.

Kriisiapu

Miten toimin, jos työyhteisöäni kohtaa järkyttävä äkillinen traumaattinen tilanne ja tarvitsemme apua tilanteen työstämiseen?

Ensimmäiseksi tilanne työpaikalla tulisi saada rauhoittumaan. Rauhoittava keskustelu ja läsnäolo luo turvallisuutta ja lieventää kiihtymystä. Kuuntele, mitä on tapahtunut ja ota vastaan asianomaisten reaktiot. Vapauta asianomaiset työtehtävistä mahdollisuuksien mukaan ja anna käytännön apua tehtävän hoitamiseen.

Pyydä tarvittaessa apua työterveyshuollosta psyykkisesti kuormittavan tilanteen purkamiseen:

1. Esimies tai tämän valtuuttama henkilö on suoraan yhteydessä omaan nimettyyn työterveyshoitajaan tai kyseisenä hetkenä vapaana olevaan työterveyshoitajaan Vantaan Työterveys liikelaitoksen ajanvarauksen kautta. Kerro, että kyse on kiireellinen kriisipurkutilanne.

Vantaan Työterveys liikelaitoksen ajanvaraus p. 839 22012, ma-pe klo 8.00-16.00

2. Keskus yhdistää puhelusi omalle nimetylle työterveyshoitajalle tai vapaana olevalle työterveyshoitajalle.

3. Kerro kriisitilanteesta työterveyshoitajalle, joka tekee tilannearvion tapahtuneen perusteella.

4. Mikäli työterveyshoitaja arvioi tapahtuneen perustella, että kriisipurusta on apua tilanteeseen, järjestää hän kriisin purun tarvittavin psykologi- ja työterveyshoitajaresurssein ja on sinuun yhteydessä aikataulun ja kriisipurun toteutuksen sopimiseksi.

Mikäli kriisin purku eli debriefing ei arvion perusteella olisi oikea menetelmä avuksi kriisiin, sopii työterveyshoitaja esimiehen kanssa mahdollisesta toisenlaisesta työterveydenhuollollisesta avusta ongelmatilanteeseen.

5) Esimies tiedottaa osallistujille jälkipuintiin liittyvistä järjestelyistä.

Mikäli kriisi tapahtuu toimipisteen aukioloajan ulkopuolella, voit siirtää asian hoitamista seuraavaan arkiaamuun. Jos et tavoita esimiestäsi voit olla myös itse yhteydessä työterveyshuoltoon. Mikäli tarvitset apua työterveyshuollon aukioloaikojen ulkopuolella ole yhteydessä päivystävään terveysasemaan tai kriisikeskukseen.

Laskutus ja hinnasto

Kysymys: Maksaako työterveyshuolto?

Kyllä, työterveyshuolto on laskutettavaa toimintaa. Työterveyshuollon hinnasto on nähtävissä osoitteessa http://www.vantaantyoterveys.fi/hinnat . Toimimme omakustannusperiaatteella, eli olemme voittoa tavoittelematon työterveyshuollon toimija.

Kysymys: Miksi laboratoriotutkimuksen ja radiologisten tutkimusten päivämäärä laskulla ei vastaa tutkimuksessa käyntipäivämäärää?

Vastaus: Yritykseen tulevalle laskulle tulostuu se päivämäärä, jolloin työntekijä sai lähetteen tutkimukseen. Esim. jos laboratoriolähete kolesterolitutkimuksiin on tehty tammikuussa ja henkilö käy laboratoriossa maaliskuussa, tulee yritykseen laskuun kolesterolitutkimus, jonka päivämäärä on tammikuussa. Tutkimukset laskutetaan vasta sitten kun se on otettu.

Kysymys: Miksi työpaikkaselvityksestä laskutetaan esim. 3 tuntia vaikka työterveyshoitaja oli paikalla vain tunnin?

Ennen työpaikalle tuloa työterveydessä perehdytään toimialaan yleisesti ja analysoidaan esitietolomakkeen tiedot. Käynnin jälkeen laaditaan kirjallinen raportti työpaikkakäynnistä työpaikalle toimitettavaksi sekä toimintasuunnitelma. Myös matka-aika työpaikalle ja sieltä pois on laskutettavaa aikaa. Työpaikkaselvityksen laskuun lasketaan kaikki edellä mainittu yhteensä.

Kysymys: Mitä tarkoittaa laskulla ”Etäohjaus ja hoito- ja jatkosuunnitelma”?

Vastaus: Etäohjaus ja hoito ja jatkosuunnitelma on mm. puhelimitse ja sähköpostitse annettua ohjausta ja neuvonta.

Työtapaturma

Kysymys: Miten toimin, työtapaturman sattuessa?

Vastaus: Toimi ensisijaisesti yrityksessä annetun ohjeistuksen mukaisesti.

Hakeudu hoitoon työnantajan työtapaturmavakuutusyhtiön osoittamalle terveyspalveluidentuottajalle. Kiireellisessä tilanteessa hakeudu hoitoon lähinnä olevalla päivystävälle yksityisen tai julkisen terveyspalveluiden tuottajan vastaanotolle. Huomioithan, että Vantaan Työterveys liikelaitoksessa ei ole päivystysvastaanottoa.

Merimiesterveydenhuolto

Lääkärintodistuksen meripalvelua varten ja merimiesten sairaanhoitopalveluita saa merimiesterveyskeskuspalveluna Vantaan Työterveys liikelaitoksen Pasilan toimipisteestä. Sairaanhoitopalvelut kuuluvat Suomen lipun alla liikennöivien alusten vakituisessa työsuhteessa oleville henkilöille asuinpaikasta riippumatta.

Pasilan toimipiste

Käyntiosoite: Ratapihantie 11, 5. krs, 00520 Helsinki

Yhteystiedot

Aukioloajat ma-pe klo 8 – 16

Ajanvaraus ja asiakaspalvelu 09 83922012

Todistusten voimassaoloaika

Merimieslääkärintodistus on voimassa enintään 2 vuotta, alle 18-vuotiaan todistus enintään yhden vuoden.

Yksityisen merimieslääkärin kirjoittama alkutarkastustodistuksen voimassaolo

·ulkomaanliikenteeseen 3 kk, tänä aikana tarkastus on uusittava merimiesterveyskeskuksessa

·kotimaanliikenteeseen 2 vuotta

Yksityisen merimieslääkärin kirjoittama uusintatodistus on voimassa 2 vuotta.

Todistusmaksu on 48,50 euroa.

Ohjeet merimiestarkastukseen tulijalle

·Kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.

·Mahdolliset silmälasit mukaan. Piilolinssit pois silmistä tarkastukseen tultaessa.

·Muualla kirjoitettu edellinen merimieslääkärintodistus mukaan.

·Tarkastuksen yhteydessä otetaan virtsanäyte, josta tutkitaan virtsan valkuainen ja sokeri.

·Tarkastukseen varataan aikaan noin tunti.

·Lääkärin arvion mukaan voidaan tehdä tarvittaessa muita tutkimuksia, esimerkiksi laboratoriokokeita, jolloin todistusta ei välttämättä saa samana päivänä

·Mikäli tutkittavalla on todettu jonkin mahdollisesti kelpoisuuteen vaikuttava sairaus, tarkastuksessa tulee olla nähtävillä tähän sairauteen liittyvät hoitotiedot, joista selviää ajankohtainen tilanne. Tämä nopeuttaa todistuksen saamista.

·Terveystarkastuksen sujuvoittamiseksi suositellaan, että Kanta-suostumus on valmiiksi laitettu OmaKantaan.

·Todistusmaksu on 48,50 €, josta annetaan pankkisiirto (käteiseen ei tarvitse varautua).

·Sakkomaksu 40,30 € peruuttamatta jätetystä tai tarkastuspäivänä perutusta ajasta.

Ulkomaanliikenteen alkutarkastukseen tulevilla tulee olla röntgenlääkärin lausunto keuhkoröntgenkuvasta (vuoden sisällä kuvattu). Sähköinen lähete keuhkokuvauksiin (Helsinki, Espoo, Vantaa) tehdään merimiesterveyskeskuksesta etukäteen ajanvarauksen yhteydessä. Röntgenlausuntoa EI tarvita kotimaanliikenteeseen hakevilta. (Uusintatarkastuksessa röntgenkuvaus vain lääkärin harkinnan mukaan.)

LAIVAVÄEN NÄKÖ- JA KUULOVAATIMUKSET: STM:n asetus laivaväeltä vaadittavasta näkö- ja kuulokyvystä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130224

LAIVAVÄEN KEUHKOKUVAUKSET

Sähköinen lähete keuhkokuvauksiin tehdään merimiesterveyskeskuksesta etukäteen ajanvarauksen yhteydessä.

Laakson sairaala, Lääkärinkatu 8 D-rappu, röntgen-osasto. Kuvaukseen voi mennä ilman ajanvarausta ma–pe klo 8–15. Käynti on maksuton. On myös muistettava mainita, että kuvaus on merimiestodistusta varten.

Lisätietoa https://www.ttl.fi/laivavaen-laakarintarkastukset/

Kunnallinen työterveyspalveluiden tuottaja

Kysymys: Onko pääkaupunkiseudulla muita kunnallisia palveluidentuottajia?

Vastaus: Vantaan Työterveys liikelaitos on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella ainoa yrityksille työterveyspalveluja tuottava kunnallinen toimija.